22.3-28.3.2021 vietämme Allergiaviikkoa, jolloin on aika kääntää katseet lähestyvään kevääseen! Tuulet voivat tuoda siitepölyä jopa jo tammikuussa Etelä-Suomeen, mutta yleisemmin siitepölyallegia alkaa vaivata huhti-toukokuussa, jolloin lehtipuut kukkivat. Heinäkasvien siitepöly aiheuttaa oireita keskikesällä ja pujo vielä syksyllä.
Harvemmin olemme ehkä tulleet ajatelleiksi kuinka tärkeää olisi hoitaa kuntoon talvisaikaan kovalla koetuksella olleet nenän limakalvot ennen siitepölykauden alkua. Nenä toimii suodattimena mm. allergiaa aiheuttavia siitepölyjä vastaan ja nenästä on suora yhteys keuhkoihin asti. Huonossa kunnossa olevat limakalvot päästävät enemmän epäpuhtauksia ylähengitysteihin sekä keuhkoihin ja tästä voi seurata pahentuneet allergia- ja astmaoireet.
Nenän limakalvojen hoidossa tärkeää onkin huolehtia ensin nenän puhdistuksesta ja sen jälkeen kosteutuksesta. Karstaista ja kuivaa nenää voi käytännössä ensin puhdistaa esim. keittosuolasuihkeella ja sen jälkeen kosteuttaa öljypohjaisella limakalvoa hoitavalla suihkeella. Nenän perushoitoa on tärkeää jatkaa myös siitepölykauden ajan, jolloin nenän puhdistukseen ja epäpuhtauksien huuhtomiseen voi käyttää myös nenäkannua.
Siitepölyallergian lääkehoito ei välttämättä vaadi lääkärikäyntiä aikuisilla (poikkeuksena raskaanaolevat) eikä kouluikäisillä lapsilla mikäli itsehoitovalmisteilla saavutetaan hyvä teho. Jos lääkityksen tarve on runsasta, reseptillä lääkkeet tulevat toki halvemmiksi pitkäaikaisessa käytössä. Kuinka sitten valita sopiva lääke allergiaioreisiin? Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että useimpiin allergiaoiresiin paikallisesti käytettävä valmiste on tehokkain eli silmiin silmätippoja ja nenään nenäsuihketta. Monesti tarvitaan kuitenkin useamman lääkkeen kombinaatiota.
Jos kärsii pääasiassa nuhasta ja aivastelusta, nenään annosteltava kortikosteroidisuihke on yleensä tehokkain ja riittävä. On kuitenkin muistettava, että kortikosteroidisuihkeen vaikutus saavutetaan vasta noin viikon käytön jälkeen joten nenäsuihkeen käyttö on hyvä ennakoida ajoissa.
Silmäoireisiin eli kutinaan, punoitukseen ja vuotamiseen parhaiten auttavat antihistamiinisilmätipat (ketotifeeni). Myös silmätippojen käytössä kannattaa huomioda, että niiden vaikutus saavutetaan vasta mutamien päivien käytön jälkeen.
Suun kautta annosteltavia antihistamiinitabletteja voidaan käyttää kaikkiin allergiaoiresiin joskaan niiden vaikutus useimpiin oireisiin ei ole niin tehokas kuin paikallisesti käytettävillä nenän kortikosteroidisuihkeilla ja antihistamiinisilmätipoilla. Lieviin allergiaoiresiin esim. nenän kutinaan antihistamiinitabletit saattavat olla riittäviä yksistäänkin käytettyinä, mutta hankalimmissa allergiaoireissa näitä voidaan käyttää paikallisesti käytettävien valmisteiden rinnalla. Kannattaa huomioida, että suun kautta otettavat antihistamiinit lievittävät nenäoireiden lisäksi myös silmäoireita. Antihistamiinitablettien käyttöä ei tarvitse välttämättä aloittaa etukäteen, koska niiden vaikutus alkaa nopeasti. Itsehoidossa on nykyisin hyvinkin laaja valikoima eri lääkeaineita sisältäväviä antihistamiinivalmisteita, mutta niiden tehossa ei ole suuria eroja. Osa käyttäjistä kokee setiritsiinivalmisteet väsyttävinä joten silloin kannattaa kokeilla ns. väsyttämätöntä antihistamiinia kuten desloratadiinia, ebastiinia tai feksofenadiinia. Nämä viimeksimainitut eivät kuitenkaan sovellu itsehoidossa lapsille.
Kannattaa myös muistaa, että allergia ja astma kulkevat monesti käsi kädessä, joten molempien hoito on erityisesti astmaatikoille tärkeää.
Apteekissa löydämme varmasti useimmille allergiaoireista kärsiville sopivat lääkkeet, joten toivotaan oikein lämmintä ja aurinkoista kevättä!
HUHTIKUUN 2021 BLOGIN KIRJOITTI
farmaseutti Merja